torstai 28. elokuuta 2014

Elokuun harvat näpäykset

Äsken laitoin eiliset kuvat kameralta koneelle ja totesin, ettei paljoakaan ole tullut kuvailtua elokuun aikana. Nämä sateet ovat rokottaneet aika huolella kuvailua ja kamera on saanut viettää pientä kesälomaa. 

Eilen lähdimme kaverini kanssa muutamaksi tunniksi kiertelemään autolla pari eri paikkaa läpi, joissa voisi saada kivoja kuvia luonnosta. Sää ei kuitenkaan ollut ihanteellinen ja kuvaussaldo oli hyvin säälittävä. Loitonnusrenkaitakin kokeilin taas eilen pikaisesti, mutta ei ollut oikein sopivia kuvauskohteita niiden testaamiseen.

Tässä kuitenkin ne muutamat kuvat, mitkä olen tämän kuukauden aikana napsinut - toivottavasti syyskuu tuo tullessaan ihanan ruskan, jotta kuvien ottoonkin tulisi lisää innostusta :).






keskiviikko 27. elokuuta 2014

Juhlahumua mukissa


Tiedättehän te ne Toven Juhla-muumimukit? Ja kai olette myös kuulleet puhuttavan silmälasimukeista? Tosiaan Arabia juhlii Tove Janssonin syntymän 100-vuotisjuhlavuotta näillä Toven Juhla-mukeilla ja joihinkin mukeihin on sisäpuolelle tehty silmälasit. Kun nämä mukit ilmestyivät kauppoihin, niin silmälasimukit vietiin todella nopeasti hyllyiltä. Itsekin tutkailin kauppojen hyllyjä, jos löytäisin itsellenikin silmälasimukin, mutta onni ei minua suosinut. Päätin odottaa, jos silmälasimukeja tulisi pian kauppojen hyllyille takaisin.



Kyllästyin kuitenkin odottamiseen ja viime viikolla ostin Prismasta itselleni tämän Toven Juhla-muumimukin. Muki ei nouse väreiltään tai hahmoiltaan suosikikseni, mutta onhan se nyt nätti muki - mikä muumimuki nyt ei olisi nätti mielestäni :). Eilen nautin aamukahvini ensimmäistä kertaa tästä mukista ja kyllä ne muumimukit vain ovat niitä minun lempimukejani, siitä ei pääse yli eikä ympäri.

Eilen selailin vanhoja muumimukeja netistä ja ehdottomasti lempimukini on vieläkin ruskea Nipsu-muki. Mukia valmistettiin vuosina 2002-2008 ja tuohon aikaan en vielä muumimukeja kerännyt. Siskollani kuitenkin oli tuo Nipsu-muki ja aina sitä ihastelin, kun kävin hänen luonaan kahvilla. Löytyykö teiltä jotain lempimuumimukia? :)


//Last week I bought a new Moomin mug - Tove's Jubilee-mug.//

tiistai 26. elokuuta 2014

Päivän asu 25/08/2014


Paita / Shirt - Vero Moda
Laukku / Bag - Carpisa
Rannekoru / Bracelet - Glitter
Farkut / Jeans - Vero Moda
Kengät / Shoes - H&M

Huomenta! Eilen saatiin napsastua asukuvat, kun palasimme sairaalalta. Kuvia ottaessa satoi vähäsen ja mä tärisin kylmästä. En tajunnut takkia ottaa, koska en ole vielä ihan täysin sisäistänyt sitä asiaa, että nyt on sää oikeasti jo aika syksyinen. Kaipasinkin aamulla monta kertaa takkia, huivia, sukkia ja tennareita.

Aamulla herätyskello soi jo kuuden aikaan, joten en jaksanut alkaa pohtimaan asua sen tarkemmin. Nappasin ensimmäisen paksumman paidan, mikä tuli vastaan. Tykkään tosi paljon tosta Vero Modan paidasta, mutta on siinä yksi huono puoli - istuvuus. Paita on todella pitkän mallinen ja se nousee nopeasti farkkujen päälle niin, että näyttää kuin olisin raskaana. Näitä kuvia selaillessani kauhistelin, miksi Kimmo ei voinut sanoa, että paitaa pitää laskea, kun se näyttää noin tyhmältä. Mutta sitten mietin, että se voi olla aika hankala toisen mennä tokaisemaan kesken kuvausten: "Laskepas paitaas, kun näytät siltä, että oot raskaana tai muuten vain lihava." - joten annetaan tämä hänelle tämän kerran anteeksi :).

Tein muuten äsken todella ison virheen ennen kuin aloin tätä postausta kirjoittamaan. Menin nimittäin selaamaan viime vuoden asukuvia... Okei - kuvat ei ollut ollenkaan sitä tasoa, mitä nyt (tosin vieläkin on petrattavaa paljon kuvaajalla ja kuvattavalla), mutta minä olin aivan eri näköinen! Olin nääs paljon paremmas kunnossa selvästi. Argh, tämmöinen huomio alkoi ottamaan pannuun ja pakko päästä kyllä vähintään samoihin mittoihin, mitä viime kesänä. Mulla on hieman tämä kuntoremppa lipsunut ja lenkit ovat jääneet väliin sateiden takia. Huomenna kyllä suuntaan lenkille vaikka sataisi keihäitä. 


//Yesterday's outfit.//

sunnuntai 24. elokuuta 2014

Mansikkamuffinssit



Sovittiin äitini kanssa, että mä leivon jotain taas lauantaiksi raksamiehille lounaalle. Googlettelin ensin kevyitä leivonnaisia, mutta kaikkia olivat todella kuivia muffinsseja/kahvikakkuja. Tiedän, ettei meidän perhe välitä kuivista tarjottavista, joten päätin luopua kevyestä vaihtoehdosta. Jos jollain on heittää jotain hyvää kevyttä leivonnaisohjetta, niin kommenttiboxiin saa laittaa vinkkiä! :)

Päädyin tekemään mansikkamuffinsseja, joista tuli todella meheviä. Kuorrutuksen jätin pois, ettei muffinsseista tulisi ihan kamalia kaloripommeja.

Mansikkamuffinssit

n. 150g juoksevaa margariinia
1½ dl sokeria
2 kananmunaa
1½ dl maitoa
3½ dl vehnäjauhoja
1 tl leivinjauhetta
1 rkl vaniljasokeria
mansikoita

  • Vatkaa juokseva margariini ja sokeri keskenään.
  • Lisää joukkoon kananmunat ja vatkaa sekaisin.
  • Sekoita kuivat aineet keskenään ja kaada jauhoseos vuorotellen maidon kanssa taikinan joukkoon.
  • Sekoita mansikat taikinaan.
  • Paista 200C:ssa 20 minuuttia.

lauantai 23. elokuuta 2014

Waffles

Oi vitsit eilen vietettiin todellinen herkutteluilta, kun suuntasimme siskoni ja hänen poikaystävänsä luo kahville. He olivat kutsuneet meidät jo maanantaina käymään, mutta siskoni tulikin kipeäksi, joten pääsimme vasta eilen toteuttamaan kahvitteluillan.




Tiesimme jo maanantaina, että siskoni ja hänen poikaystävänsä tekevät vohveleita meille ja arvatkaa vaan kenen teki mieli vohveleita koko viikon? Nam - kyllä nämä vohvelit maistuivat todella hyviltä ja varmaan pitkä odotus toi oman ripauksensa vohveleihin :).



Mulla on ollut sellainen vihaan naamaani-viikko, minkä takia blogikin on pysynyt aika hiljaisena. Eilenkin meikkasin ja kiharsin hiukseni, koska ajatteli ottaa pitkästä aikaa asukuvat. No meikkauksen jälkeen katselin pitkään peilistä itseäni ja mielestäni näytin jotenkin kummalliselta. Tämän inhotus peilikuvan takia en edes vaivautunut ehdottamaan Kimmolle asukuvien ottamista vaan vaihdoin vaatteet mukaviin kotivaatteisiin. Toivotaan, että ensi viikko on hieman parempi viikko.

torstai 21. elokuuta 2014

NYX:n kynsilakat

Mulla oli suuret suunnitelmat viime viikolla, että millä tavalla lakkaan kynteni seuraavaksi. Valkoinen pohja ja kynnen kärkiin tulisi kultaista kimallelakkaa. Noh huomasin, etten omista puhtaan valkoista kynsilakkaa, vaan kaikki valkoiset kynsilakkani ovat hohtavia. Lakkasin kuitenkin kynteni suunnitelmieni mukaan ja lopputulos ei miellyttänyt silmää ollenkaan. 

Eilen päätinkin puhdistaa kynteni kammotus lakkauksista ja päätin laittaa jotain punaisen sävyistä kynsilakkaa. Kynsilakkakorista poimin NYX:n Girls kynsilakan, mikä on hieman korallimaisen punainen lakka. En muistanutkaan kuinka hyviä nämä NYX:n kynsilakat olivat ja hymyssä suin sudin kynsiin upean lakan. NYX:n Girls-kynsilakoissa on todella hyvä suti ja lakka levittyy tasaisesti. Lakka on tosin todella kevyttä, joten kannattaa laittaa lakkaa kaksi kerrosta, jos haluaa peittävämmän lopputuloksen.


Lakka on tarkemmalta sävynimitykseltään Tangerine ja lakka näyttää eri valossa aina hieman erilaiselta. Lakan väri vaihtelee korallista punaiseen ja jossain valossa sitä voi luulla oranssiksi.

Tänään vielä tutkin kynsilakkakoriani tarkemmin ja muistelin, että mulla on jokin toinenkin sävy näistä NYX:n Girls-kynsilakoista. Korista löytyi hopea kynsilakka ja heti muistin, että en ollenkaan tykännyt tästä sävystä. En muutenkaan ole hopeiden tai harmaiden kynsilakkojen fani.

Oletteko te tykänneet näistä NYX:n Girls-kynsilakoista?

keskiviikko 20. elokuuta 2014

Kolmas kerta toden sanoo


Huomenta! Mulla on mennyt parin päivän suunnitelmat ihan uusiksi syystä, että toisesta, minkä takia esimerkiksi eilen en vaivautunut tulemaan enää koneen ääreen kirjoittamaan blogia. Olen myös hiljaa mielessäni nauttinut näistä kahdesta sadepäivästä, koska syksy alkaa olemaan jo täällä. Maanantaina Tampereelle suunnatessa sai pitkästä aikaa laittaa neulepaidan päälle. Vielä odottelen niitä nahkatakkikelejä.

Maanantaina tosiaan suuntasin heti aamulla Tampereelle, koska mulle hakattiin viimeksi otetut tatskat uudestaan - kolmannen kerran... Keväällä otin kyynärvarteen Stay strong-tatuoinnin ja nilkkaan sulan ja be free-tekstin. Tekstit kestivät vain muutaman hassun päivän ja näyttivät siltä, että olen kirjoittanut ihooni todella huonolla tussilla. Sulka pysyi onneksi hyvänä, joten sille ei tarvinnut tehdä mitään. Kävin toisen kerran hakkauttamassa tatskat ja nyt ne tekstit pysyivät vain päivän. Mulla alkoi jo oikeasti mennä hermo, koska ikinä ennen tämmöistä ei ole käynyt. Kun tatskoja hakattiin, niin ihmettelin, että miksi tää ei ollenkaan satu tällä kertaa ja puolet ajasta tuntui, ettei neula ota edes ihoon kiinni. Nyt kolmannelle kerralla tatuoija sanoi, että hakkaa ne syvempään, että varmasti pysyvät. Nyt on kaksi päivää takana ja tekstit näyttävät ainakin vielä hyviltä. 

Mua ei ole kyllä pitkään aikaan mikään turhauttanut näin paljon kuin nämä tatuoinnit. Tai siis niiden teko... Nyt harkitsen vakavissani, että menen aivan eri liikkeeseen, kun otan seuraavan tatuoinnin.

maanantai 18. elokuuta 2014

Mustikka-sitruunajuustokakku

Huomenta! Lauantaina tosiaan pidimme pienet pippalot ja halusin leipoa illaksi jotakin. Kaikki meidän kaverit ovat tykänneet mun juustokakuista, joten päätin sellaisen loihtia tälläkin kertaa. Tiesin heti, että haluan tehdä jonkun mustikkajuustokakun ja hetken aikaa mietin mustikka-valkosuklaajuustokakkua. Olen kuitenkin tuommoisen jo tehnyt, joten päätin kokeilla hieman ihmeellisempää yhdistelmää - mustikkaa ja sitruunaa.

Muistin vasta myöhään illalla, etten ole ottanut kakusta kuvia, joten tällä kertaa kakusta tulee tänne blogin puolella todella huonot kuvat. Ulkona oli jo pimeää, joten kuvat piti ottaa sisällä. 



Tein kakkuun paksumman keksipohjan kuin yleensä ja pintahyytelön jätin pienemmäksi - kakun pinnalla oli oikeastaan vain pieni kiille, mikä piti mustikat paikoillaan.

Vaikka mustikka-sitruunayhdistelmä kuulostaa ensin hieman omituiselta, niin voin sanoa, että ainakin itse tykkäsin siitä. Kakusta tuli ihanan raikas sitruunan avulla ja mustikat toi täytteeseen hyvin koostumusta ja täyttävyyttä. Taisi kakku kelvata kavereillekin, koska koko kakku katosi illan aikana parempiin suihin :).

Mustikka-sitruunajuustokakku

Pohja:
n. 300g keksejä
n. 110g juoksevaa margariinia

Keskiosa:
2½dl kuohukermaa
200g mustikoita
200g sitruunatuorejuustoa
sokeria
vaniljasokeria
4 liivatelehteä
sitruunamehua

Kiille:
sitruunamehua
2 liivatelehteä

  • Laita leivinpaperi irtopohjavuoan pohjalle. Murskaa keksit ja sekoita murskaan juokseva margariini. Tasoita keksiseos vuoan pohjalle. Laita vuoka jääkaappiin.
  • Vatkaa kerma, mausta sokerilla ja vaniljasokerilla.
  • Laita liivatelehdet kylmään veteen likomaan.
  • Soseuta mustikat osittain tehosekoittimella.
  • Sekoita tuorejuusto ja mustikat kermavaahdon joukkoon.
  • Sekoita liivatelehdet kiehuvan sitruunamehun joukkoon. Annan hetken aikaa jäähtyä. Kaada liivateseos ohuena nauhana täytteeseen - sekoita varoen.
  • Kaada täyte vuokaan keksipohjan päälle ja anna kakun olla jääkaapissa yön yli.
  • Laita liivatelehdet likomaan kylmään veteen.
  • Asettele mustikat täytteen päälle.
  • Sekoita liivatelehdet kiehuvan sitruunamehun joukkoon. Anna jäähtyä.
  • Nostele liivateseosta varovasti lusikalla täytteen ja mustikoiden päälle. 
  • Anna kakun jähmettyä jääkaapissa muutama tunti ennen tarjoilua.

sunnuntai 17. elokuuta 2014

Wish outfit

Golden outfit

Eilen järjestimme pienet pippalot täällä mökillä ja siivoilun jälkeen päätin hieman pohtia illan asua Polyvoren avulla. 

Mökillä ollessa käytännöllisyys on avainasia pukeutumisessa. Jalkaan ei kannata ehkä laittaa korkokenkiä, eikä myöskään nakinkuorimekko ole ehkä se fiksuin mökkivaate. Tiesin, että haluan laittaa illalla leoshortsit niiden mukavuuden takia, joten kokosinkin tämän asukokonaisuuden niiden ympärille.

Mustan ja leoprintin kanssa sopii hyvin yhteen kulta, joten meikkiin ja asusteisiin halusin ottaa tämän värin. Luomiin laitoin Oriflamen kultaista luomiväriä ja ranteeseen pujotin kultaiset rannekorut. Kaulakorun jätin tällä kertaa kokonaan pois asusta. Kynnet meinasin myös lakata kultaisella kynsilakalla, mutta aika loppui kesken.

Baltsut tai tennarit ovat mökillä ollessa parhaimmat kengät, koska niillä pystyy vaivatta kulkea pehmeällä nurmikolla. Itse yhdistäisin shortsien kaveriksi baltsut, koska tennarit ovat enemmän arkisemmat. Psst.. Rakastuin noihin kollaasin kenkiin.

Mökkipippaloissa se on oikeastaan aivan sama, mitä pukee päälleen, koska mökillä saa olla rennosti. Huomasinkin illalla, että baltsut oli jääneet eteiseen ja olin koko illan hyppinyt ulkona pinkit Crocsit jalassa ja illan viilentyessä heitin vielä päälleni Kimmon hupparin. Eihän se ole niin justiinsa - eihän?

torstai 14. elokuuta 2014

Something about me

Heipsan! Mulla oli tänään koko päivän sellainen fiilis, että en halua tulla koneen ääreen kökkimään, mutta tässä mä nyt istuskelen. Selvästi mulla on hyvät ajoitukset bloggaamiseen, koska juuri alkoi ukkostamaan, joten katsotaan saanko postauksen tehtyä vai lähteekö sähköt ensin.

Ajattelin tehdä tälläisen Something about me-postauksen, koska on välillä ihan kiva raottaa hieman verhoa ja kertoa enemmän itsestäni :). Joitakin juttuja olen jo saattanut blogissani kertoa, mutta toisto ei varmasti haittaa. Kuvina toimii random kuvia viime viikolta.


Muutin heti lukion viimeisenä keväänä pois kotoa ja olen asunut Karjaalla, Tampereella muutamassa eri paikassa ja Jyväskylässä. Monien mutkien kautta kuitenkin päädyin takaisin tähän tuppukylään, josta olen kotoisinkin ja voin vain todeta, että oli hyvä kierrellä hieman ja nähdä eri paikkoja, mutta kyllä tämä paikka on mun koti :).

Stressaan pienistäkin asioista hyvin helposti ja se on välillä todella raskasta. Monesti iltaisinkin saatan olla monta tuntia hereillä ja vatvoa vain jotain pientäkin asiaa.

Ala- ja yläasteella mua kiusattiin (enemmän ala-asteella) ja en ikinä ollut suosittujen tyttöjen porukassa. Tämän kiusaamisen takia mulla on jäänyt kauhea esiintymispelko ja jännitän usein ihan tavallisia tilanteita, jossa mun pitäisi esitellä itseni uusille ihmisille.

Aloitin ammunta- ja metsästysharrastuksen joskus 11-12-vuotiaana ja sillä tiellä ollaan edelleen. Hirvestys kutsuu taas syksyllä muutaman vuoden tauon jälkeen.


Tulen helpommin toimeen miesten kuin naisten kanssa.

Mulla ei ole ikinä ollut suurta ystäväporukkaa, enkä ole sellaista kaivannutkaan. Tykkään viettää aikaa mieluummin kerralla yhden ystävän kanssa kuin porukassa.

Olen tietyissä asioissa todellinen perfektionisti.

Olen kuitenkin todella epäsiisti ihminen ja siivoaminen teettää tuskaa.

Voisin matkustella niin usein kuin vain pystyisin, mutta useinkaan tähän touhuun ei ole aikaa tarpeeksi. Teinistä asti olen haaveillut, että pääsisin New Yorkiin, mutta se on vielä haaveissa.

Vihaan rantalomia, koska en tykkää ottaa aurinkoa. Mikään ei voi olla tylsempää kuin maata auringossa tekemättä mitään.


Huolestun todella helposti, jos joku meidän kissoista on jotenkin kummallinen. Alan heti kuvittelemaan, että kissa on jollain tavalla sairas. Esimerkiksi helteillä kuvittelin, että meidän vanhin kissa on kipeä, kun makasi vain koko päivän. Rakas aviomieheni onneksi totesi, että kissa ei varmaan jaksa vain tehdä mitään, kun on niin kuuma.

Olen todella huono laittamaan hiuksiani. Toisten hiuksia osaan laittaa, mutta sitten, kun itselle pitäisi jokin kampaus tehdä, niin ei tule mitään.

Nuorempana tykkäsin käydä baareissa ja rillutella, mutta nyt nautin eniten illanvietoista täällä mökillä ystävien kanssa.

Halusin vielä 20-vuotiaana poliisiksi ja ajattelin, että ikinä en ainakaan alkaisi yrittäjäksi. Kuinka kävikään - tässä sitä istutaan yrittäjänä ja en voisi olla enempää tyytyväisempi.

Olen aina tiennyt, että haluan ammatillani joko parantaa ihmisten turvallisuutta tai terveyttä.


Mulla on paljon omituisia tapoja. Esimerkiksi mulla on tietty järjestys kuinka pyykit laitan kuivumaan ja tämän takia en halua, että Kimmo hoitaa tätä kotityötä, koska hän laittaa pyykit aivan väärin. 

Olen allerginen lintukirpuille ja yliherkkyyttä löytyy hyttysille. 

Olen todella nirso ja siksi multa on aina helpompi kysyä lista, mitä syön, koska siitä tulee lyhyempi lista, kuin siitä mitä en söisi.

Mulla menee helposti ruokahalu, jos joku heittää ruokapöydässä vähänkään oksettavia juttuja.

Tykkään kauhuleffoista, mutta en katso niitä enää paljoakaan vilkkaan mielikuvitukseni takia. 

Kiroilen aivan liikaa.

Harrastin lentopalloa 17-vuotta, kunnes olkapää sanoi poks ja päätin lopettaa siihen. Lentopallokenttiä tulen kaipaamaan aina ja tämän takia en nykyisin voi katsoa ollenkaan lentopalloa edes telkkarista, koska muuten soittaisin jo johonkin joukkueeseen ja kysyisin pääsisinkö pelaamaan.


Otin ensimmäisen tatuointini joskus 16-17-vuotiaana - keijun. Onneksi tuo kammotus on jo nyt toisen tatuoinnin alla piilossa.

Tykkään suunnitella päiväni ajoissa ja inhoan asioiden sopimista samalle päivälle, koska yleensä olen sopinut päiväni jo hyvissä ajoin täyteen. 

Olen aina ajoissa ja vihaan myöhästelijöitä.

Innostun nopeasti uusista asioista.

Olen enemmän iltaihminen kuin aamuihminen.

keskiviikko 13. elokuuta 2014

Instagram

Jaahas - se olisi taas aika tyhjätä puhelin Instagram-kuvista myös tänne blogin puolelle. Huomasin, että olen alkanut enemmän ottamaan selfie-kuvia, kun pidennykset palasi. Heti, kun hiukset on kunnossa, niin on selvästi vähän enemmän tyytyväisempi omaan ulkonäköön :).


1. & 2. Pidennykset tekivät paluun ja olihan ne pakko heti ikuistaa myös puhelimella.
3. Tontilla ihasteltiin parvekkeen ja kuistin kaiteita - nyt ne on jo valkoiset :).
4. Neilikoita tuli ostettua kotia kaunistamaan.


1. Kesään kuuluu tuoreet marjat, joten olenkin herkutellut monena päivänä puutarhavadelmia.
2. Keväällä meidän mökkijärvelle tuli joutsenperhe, jossa kaikki neljä poikasta ovat onneksi selvinneet elossa :).
3. & 4. Auringonlaskua Iso-Vuorijärven maisemissa.


1. No ne sormukset.
2. Huuto.netin ihmeellisestä maailmasta löytyi täydellinen clutch.
3. Porvoossa syötiin fiinisti.
4. Olin aivan unohtanut kuinka ihanaa on kihartaa hiukset, kun on pidennykset.


1. Ja pidennykset suoristettuna. Kyllä ne kiharat on mun juttu.
2. Diego on ihmetellut pöydälle ilmestynyttä tuuletinta.
3. & 4. Geokätköilun yhteydessä napatut kuvat. Tuo siltakuva onnistui täydellisesti.


1. Aatu on viihtynyt tiiviisti mun vieressä, kun olen Netflixistä kytännyt The Killing-sarjaa.
2. Sunnuntain shoppailu aloitettiin kaverin kanssa Mäkkärissä kahvilla.
3. Käytiin sunnuntaina Mänttässä ja mä edelleen kauhistelen tuota "taidetta", mikä on tehty Mänttän kirkkoon.


1. Kyllähän yksi selfie pitää ottaa, kun on geokätköilemässä?
2. Äidillä on aina täydelliset kukat.

//You can follow me in Instagram lillil89//

tiistai 12. elokuuta 2014

Päivän asu 11/08/2014



Paita / Shirt - Only
Rannekoru / Bracelet - Glitter
Sormukset / Rings - Gina tricot & H&M
Laukku / Bag - H&M (2hand)
Shortsit / Shorts - Gina Tricot
Kengät / Shoes - H&M

Eilen päätettiin ottaa kuvat aamulla, kun olimme lähdössä Kimmon kanssa Tampereelle. Kuvat onnistui mielestäni hyvin - valoa oli juuri sopivasti ja hiukset olivat juuri laitetut. Olisipa meillä enemmänkin näitä yhteisiä vapaa-aamuja, jotta kuvailut voisi siirtää pysyvästi aamuun.

Hiukset sain ihmeen kivasti, vaikka en tehnyt niille muuta kuin harjasin ja suihkutin lakkaa. Ensin meinasin suoristaa yön aikana olleesta letitstä kihartuneet hiukset, mutta onneksi en suoristanut. Kerrankin oli helppo ja hyvä hiuspäivä :).

Päätin ulkoiluttaa myös uutta clutch-laukkuani ja ah, mun rakkaus tuota laukkua kohtaan vain kasvaa. Sinne mahtuu juuri sopivasti tavaraa, mutta myös sopivan vähän, ettei laukkuun tule kerrytettyä mitään ylimääräistä roinaa.



//Yesterday's outfit.//

Miksi blogata?

Moni mun tuttu on miettinyt, että miksi ihmeessä kirjoitan blogia - kaikki näistä ihmisistä ovat sellaisia, jotka eivät itse blogia kirjoita. Tämän takia halusinkin kirjoittaa hieman aiheesta, miksi kirjoitan tätä Write me a love song-blogia.

Muistan, kun Tampereella asuessani törmäsin ensimmäistä kertaa leivontablogeihin, kun yritin etsiä uusia leivontaohjeita. Aloin selailemaan blogeja aina vain useammin ja tykästyin siihen kuinka blogit toimii kirjoittajalle samalla pienenä muistiona, että mitä on tullut tehtyä milloinkin. Pidän myös valokuvaamisesta ja mietinkin, että minäkin voisin aloittaa leivontablogin, johon voisin sitten laittaa kuvia tekemistäni leivonnaisista. 

Jonkin aikaa pidin leivontablogia, kunnes huomasin haluavani kirjoittaa ja kuvata blogiini paljon muutakin sisältöä. Siten syntyikin Write me a love song-blogi.


Blogi on mulle sellainen arjen pieni pakopaikka. Blogiini voin kirjoittaa juuri niin kuin itse haluan ja blogin pitäminen on sellainen asia, mikä kuuluu vain minulle. Joka päivä on ihana istahtaa koneen äärelle, selata kuvia ja kirjoittaa blogiin uusi postaus. Totta kai joskus tulee päiviä, kun pää lyö tyhjää ja ei tiedä, mitä kirjoittaisi blogiin. Näistä hetkistä olen joskus tuntenut huonoa omatuntoa, mutta nykyään en välitä. Blogi on harrastukseni ja se ei ole kelloon sidottuna. Itse tykkään lukea blogeja, joissa tulee kaksi postausta päivässä. Tämän takia pyrin itse tähän malliin. Jos en kuitenkaan joka päivä tähän pysty, niin kohautan vain mielessäni olkia ja ajattelen, että no mitä sitten, kirjoitan sitten, kun siltä tuntuu.


Kun blogin pitämisen aloitin, niin olin aivan ummikko, että miten kaikki toimii ja kuinka blogia edes kunnolla pidetään. Olen kuitenkin ajan kanssa oppinut paljon asioita, mutta en tietenkään tiedä vielä kaikkia bloggaamisen saloja. Näistäkään en viitsi ottaa stressiä, koska tällä hetkellä mulla on todella hyvä fiilis blogini suhteen. Kirjoitan ja kuvaan sellaisista asioista blogiin sisältöä, kuin itse haluan. 

Yksi parhaimmista asioista bloggaamisessa on bloggaajan ja kommentoijien kommunikointi. Mä olen aina into piukalla, kun näen, että minulle on tullut johonkin tekstiin uusi kommentti. Pidän myös siitä, kun itse kommentoin muiden blogeja ja saan bloggaajalta vastauksen takaisin kommenttiini. Joskus luin paria blogia, joissa bloggaaja jaksoi todella nihkeästi vastata kommentoijille ja lopetin näiden blogien lukemisen. Vaikka kirjoittaisikin vain itseään varten blogia, niin silti bloggaajan tulisi uhrata pieni hetki heille, jotka blogia lukevat. Blogien avulla saa usein myös paljon hyviä vinkkejä melkeinpä asiaan kuin asiaan - varsinkin sielä kommenttiboksin puolella. Itse koen, että olen saanut ihanan pienen verkoston teistä vakikommentoijista ja on aina yhtä mukavaa saada huomata, että olette jaksaneet tulla blogiini laittamaan kommenttia :). Nämä pienet asiat tekevät arjesta ja blogin pitämisestä mukavempaa. Olenkin miettinyt, että joskus olisi ihana tavata ihan kasvotusten sellaisia ihmisiä, joiden kanssa on saanut tutustua blogin kautta.


Monesti blogin pitämisestä kysellään hyvin negatiiviseen sävyyn ja ihmetellään, miten voin kirjoittaa julkisesti asioistani. Mä kuitenkin koen tämän asian niin, että on ihan hyvä, jos ihminen pystyy kirjoittamaan joitakin asioitaan elämästään omalla naamallaan julkisesti. Kaikella on tietysti rajansa ja minäkin olen tehnyt selvät rajat, mistä blogissani kirjoitan. Olen moneen kertaan sanonut blogissani, että koen blogin olevan minulle julkinen päiväkirja. On kiva selailla vuodenkin takaisia postauksia ja muistella, mitä on tapahtunut milloinkin.

Bloggaaminen koetaan myös usein huomion hakuna. Mä en samaistu tähän olettamukseen ollenkaan, koska blogin pitäminen on harrastus yhtälailla kuin esimerkiksi runojen kirjoittaminen pöytälaatikkoon. Blogi vain on julkinen. Toki on ihmisiä, jotka kirjoittavat blogia vain saadakseen yhteistöitä eri puljujen kanssa ja saadakseen ilmaista tavaraa. Tämä ei kuitenkaan pitäisi olla kenelläkään se syy, kun pitää blogia, mikä kertoo sinun henkilökohtaisesta elämästäsi. Aloittaessani blogini kirjoittamista päätin, että kirjoitan vain itseäni varten - sisällön pitää olla aina sellaista, mitä minä haluan, eikä mitä muut haluaisivat enemmän nähdä. 

Kirjoittaminen on myös yksi syy, miksi blogia pidän. Yläasteen aikoihin aloin kirjoittamaan paljon runoja ja rakastin erilaisten aineiden kirjoittamista koulussa. Lukiossakin vielä jaksoin panostaa kirjoittamiseen (tosin en kirjotuksissa) ja runojakin tuli edelleen kirjoitettua vihkoihin ylös. Työelämään päästyäni kirjoittaminen jäi, mutta palasi takaisin, kun aloitin blogin kirjoittamisen. Runoja tosin en ole enää kirjoittanut - siitä olen jollain tavalla kasvanut ulos. Kirjoitustaidon kehittäminen ja ylläpitäminen on tärkeää ja olenkin ilokseni lukenut muutamaa blogia, joissa bloggaajan yksi syy blogin pitämiseen on lukihäiriö - lukihäiriötä ei häpeillä, vaan kirjoittamista ja lukemista yritetään parantaa.

Tulipas rönsyilevää tekstiä, mutta siinä oli joitakin ajatuksia siitä, miksi minä pidän blogia ja mitä minä ajattelen bloggaamisesta :).

Kuvat täältä.

maanantai 11. elokuuta 2014

Söpöt Baby Lipsit



Vihdoinkin sain hankittua itselleni jo jonkin aikaa hehkutettuja Maybellinen Baby Lips-huulirasvoja. Ensin hieman pohdin onko huulirasvat liian räväkän värisiä, mutta mitä vielä! Kun huuliin levittää Baby Lips-huulirasvan, niin kovinkaan suurta sävyeroa ei edes huomaa. Baby Lips-huulirasvoja on mainostettu kosteuttavina huulirasvoina ja voinkin todeta, että huulista tulee ihanan pehmeät ja kosteat, kun on levittänyt Baby Lipsin huulirasvaa huulille. 

Olen tosi huono käyttämään huulirasvoja, koska niiden käyttö meinaa unohtua aina parin päivän jälkeen. Nämä söpöläiset kuitenkin piristävät hieman huulien ilmettä ja siksi niitä tuleekin varmasti käytettyä säännöllisemmin, kuin tavallisia huulirasvoja. 

Ostin tällä kertaa vain kaksi sävy, Pink Punchin ja Peach Kissin, koska halusin ensin kokeilla pidänkö näistä ollenkaan. Nyt jo himoitsen Cherry Me-sävyä jonon jatkeeksi. Olen pari kertaa nyt ehtinyt huulirasvoja testailla (tosin ilman muuta meikkiä, joten testikuvat tulevat joskus myöhemmin blogin puolelle) ja näistä kahdesta sävystä suosikkini on Peach Kiss, mikä on hyvin luonnollisen sävyinen.

Oletteko te päässeet testailemaan Baby Lips-huulirasvoja ja oletteko tykänneet? :)

//Finally I bought Maybelline's Baby Lips-Lip balms (Pink Punch and Peach Kiss) and I can only say that I love these!//

lauantai 9. elokuuta 2014

Elokuun LivBox

Viime viikolla mietin, että mikä paketti muka mulle on postiin tullut, kun en mitään ole tilannut. Postitäti kiikutti mulle takahuoneesta LivBoxin ja olin ihan suu auki, että joko se uusi boxi tuli. Olen nähtävästi ihan hukannut ajantajun, koska tuntuu, että juurihan se heinäkuun LivBox saapui.


Olin positiivisesti yllättynyt tämän kuun LivBoxiin, kun siihen oltiin kerätty muutaman bloggaajan suosikkituotteet. Tällä kertaa mikään tuote ei vihastuttanut - pari tuotetta ihastutti ja parista tuotteesta tuli vain hieman plääh-fiilis.

Suosikkini boxista oli ehdottomasti Plusmimmi-blogin Mimmin valitsema Dolce&Gabbanan Dolce-suihkugeeli. Ah tuoksu on aivan ihana ja tuo kyllä ripauksen ylellisyyttä suihkussa käynteihin.


Toinen tosi hyvä tuote omasta mielestäni oli Kalastajan vaimo-blogin Johannan valitsema The Body Shopin hunajan tuoksuinen vartalovoide. Voide tuoksuu todella hyvälle ja antaa iholle ihanan pehmeyden.


Kosmetiikkaobsessio-blogin Annie oli valinnut tämän kuun LivBoxiin Batisten XXL Volume kuivashampoon. Tuote ei kovinkaan säväyttänyt ja aika neutraali fiilis jäi, kun tämän kuivashampoon huomasin. En ole vielä kuivashampoota testannut ja toivon, ettei se jää inhottavan harmaan väriseksi tummiin hiuksiin.


Sitten ne kaksi tuotetta, mitkä sai itselläni aikaan plääh-fiiliksen.. Ida iholla-blogin Ida oli valinnut Cliniquen All About Eyes-silmänympärysvoiteen. Mulla tuli heti ajatus, että tämä tuote luultavasti jää kaapin perälle pölyttymään, koska näitä silmänympärysvoiteita löytyy jo niin monta kaapista. Aion kuitenkin tuotetta testata ja voihan se olla, että fiilis muuttuu tästä voiteesta.

Saara Sarvas kauneus ja kosmetiikka-blogin Saara oli valinnut Lumenen Arctic Sun Bronzer-aurinkopuuterin. Mun naama on aivan valkoinen, joten en ihan heti innostu aurinkopuutereista, jos ei oikeasti kasvojen iho ole yhtään ruskettunut.



Mitä mieltä te olitte LivBoxista? Tuliko tuotteita mihin ihastuitte tai vihastuitte?

//It's that time of the month when the LivBox drops to the mailbox. In August's was Dolce&Gabbana's showergel, The Body Shop's Honeymania Body Butter, Batiste's XXL Volume Dry Shampoo, Clinique's All About Eyes and Lumene's Arctic Sun Bronzer.//