sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Auts


Otsikko tuntuu liian lievältä ilmaisulta sille mitä mulle tapahtui eilen. Kuvakaan ei anna kunnon totuutta.

Olin hirvimetsällä ja päivä vaikutti olevan todella hyvä, jos nyt ei lasketa ärsyttävää tihkusadetta. Päivä kuitenkin kääntyi täydeksi helvetiksi pienen vahingon jälkeen. En muista täysin tapahtunutta, koska kaikki sattui vain niin nopeasti. Nousin autosta ja paukautin autonoven kiinni, kunnes tajusin vasemman käden peukaloni olevan autonoven välissä. Ja autonovi oli täysin kiinni. Ensin iski paniikki, että ei kai vaan sormi murskaantunut ja äkkiä avasin oven tarkistaakseni tilanteen. Käsissäni oli ohuet hanskat ja helpotuin, kun hanskoissa ei ollut verta ja sormi näytti vielä oikean muotoiselta hanskassa. Otin hanskan pois ja oikeastaan näin sen, mitä tekin voitte nähdä kuvassa. Kynsi oli melkein kokonaan violetti ja sormen päässä oli verenpurkaumia. Äijät huuteli vieressä sormen nähtyään, että nyt äkkiä kylmää. Noh, mistäs saat keskellä korpea kylmää? Upotin sormen hieman jäiseen kuralätäkköön ja sitten se iski. Kipu ja kylmyys iskivät voimalla ja kyyneleet alkoivat virtaamaan silmistä. Ajattelin kivun kohta helpottuvan, koska eihän sormi ollut kuin hieman musta ja turvoksissa. Eihän se kuitenkaan näin mennyt vaan kipu vain paheni jomottavaksi kivuksi. Pyysin isääni viemään minut kotiin, mutta hän sanoi, että nyt on kyllä paras, jos lähdetään näyttämään sormea sairaalaan.

Matkalla päivystykseen kipu vain paheni ja se tuntui siltä, että sormi räjähtäisi. Sairaalassa tarkistettiin, että sormen nivel on kunnossa, mutta veri pitää päästää sormesta pois, että paineen tuntu helpottuisi. Noin puolen tunnin päästä sormeni oli paketissa ja sain käskyn tulla maanantaina röntgeniin, jotta nähdään onko sormi murtunut. Murtuneelle sormelle ei sen enempää voi oikein tehdä, mutta sormen murtuessa sen paraneminen kestää kauemmin.

Tällä hetkellä kipu on ihan hirveää ja ihmettelen, jos sormi ei ole murtunut. Särkylääkkeitäkin sain, mutta ne ei auta yhtään. Kaikkea sitä pitää sattua... Mitähän seuraavaksi?

2 kommenttia:

  1. Onpa ikävä juttu! :/ Kaikkea sitä tosiaan pitää tapahtua, mutta toivotaan, että sormi paranisi pian! :) Minulla oli joku aika sitten pahannäköinen ja tuntuinen haava jalassa ja parisen päivää se kipuili kävellessä ja nukkuessa ja olin jo melko epätoivoinen sen kanssa, mutta siitä se sitten lähti paranemaan! :) Eli kyllä kroppa hoitaa hommansa. ;)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Nää on näitä ikäviä pieniä asioita, joita elämässä tulee :) Tänään kävin röntgenissä ja huomenna kuulen tulokset. Inhottavaahan tämä jatkuva särky on, mutta onneksi ei mitään pahempaa sattunut :)

      Poista