maanantai 20. maaliskuuta 2017

SURUPIPO


Kun aloitin pari viikkoa sitten maanantaina eläinlääkärikäynnin jälkeen ensimmäisen pipoprojektin, niin en arvannut kuinka tärkeä tuosta projektista minulle tuli. Halusin kokeilla pipon tekemistä, ja aloin näpertämään tuota, kun en osannut muutakaan tehdä, kun seurasin viimeisenä päivänä Aatun sairastelua. Pipoa tehdessä ja Aatua tarkkaillessa tuli vieritettyä poskelle (ehkä myös vähän pipoonkin) useampikin kyynel ja tämä jatkui Aatun lopettamisen jälkeen. Siitä tuli surupipo ja se onnistui.

Otin ohjeen netistä Koukuttamon sivuilta ja seurasin ohjetta hyvin tarkkaan. Piposta tuli oikein kunnon rötväys pipo, ehkä olisi saanut olla malliltansa lyhyempi ja napakampi niin olisi ollut juuri minun mieleiseni. Surupiposta tuli kuitenkin ihka ensimmäinen itse kudottu pipo, joten olen todella tyytyväinen. Pipo tulee varmasti kovaan käyttöön jo ihan sen tunnearvon takia.

Mitähän pipomallia seuraavaksi kokeilisi?

2 kommenttia:

  1. Tosi hieno pipo ja ihana väri! Sähän olet supertaitava, jos tuo oli sun eka itse kudottu pipo!
    Voimia suruun <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mia, itsekin tykästyin tuon langan sävyyn :).

      Poista